Business Joensuu Oy:n investointien ja sijoittumispalvelujen palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä aloittaa toteamalla, että vahvat ekosysteemiverkostot metsäbiosektorilla sekä fotoniikassa tekevät alueesta mielenkiintoisen.
”Tämä näkyy myös uusien toimijoiden kiinnostuksessa sijoittua alueelle ja investorien rahoitushalukkuudessa. Näemme, että vahva TKI-yhteistyö ja tutkimuksellinen edelläkävijyys toimivat kasvun moottoreina.”
Metsäalan toimijoiden yhteenliittymä, Forest Joensuu, kokoaa Business Joensuun koordinoimana yhteen joukon alan merkittäviä, globaaleja toimijoita. Lisäksi Innovaatioverkostoon kuuluvat esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Euroopan metsäinstituutin pääkonttori.
”Tämä kokonaisuus muodostaa vahvan innovaatioekosysteemin. Mittakaavasta kertoo se, että alueella on 600 alan yritystä ja 6000 työpaikkaa, ja klusterin liikevaihto on 2 miljardia euroa”, Pikkujämsä kuvaa.
Hänen mukaansa uniikkia alueelle on myös se, että metsäteollisuuden osalta halutaan tukea ja hyödyntää koko arvoketjua, raaka-aineen korjuusta uusiin jatkojalostus- ja sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksiin.
”Metsäteollisuus nähdään perinteisenä alana, mutta nyt tarkastelussa on, miten raaka-ainetta voidaan hyödyntää monimuotoisesti, tehdä puunkorjuuta vastuullisesti ja toimia suunnannäyttäjänä. Joensuu on myös digitaalisen metsätalouden edelläkävijä ja maailman suurimman John Deeren metsäkonetehtaan kotipaikka.”
Johtavaa fotoniikkaosaamista
Toinen Joensuun aluetta siivittävä painopisteala on nopeasti kasvava fotoniikka, jonka osalta Itä-Suomen yliopistolla on yli 50 vuotta tutkimusosaamista, erityisesti mikro- ja nano-optiikasta sekä hyperspektrikuvantamisesta. Joensuu on Suomen johtava fotoniikan kouluttaja.
”Joensuussa toimii sekä Suomen fotoniikkaverkoston Photonics Finlandin päämaja, että Euroopan optiikan seuran pääkonttori. Teemme tiivistä yhteistyötä eri verkostoissa Suomessa ja kansainvälisesti, sekä tutkimustyön osalta että elinkeinoelämän kanssa”, Pikkujämsä mainitsee.
Hänen mukaansa alueelle sijoittuville yrityksille on tärkeää luvata, että heitä autetaan pääsemään nopeammin kansainvälisille markkinoille. Osaaminen, yhteistyö ja ketterät toimintatavat luovat fotoniikkakeskittymän, joka mahdollistaa uudenlaisia ratkaisuja tukien yritysten tuotekehitysprosesseja, laitetarpeita ja innovaatioaihioita.
”Fotoniikka on vahvasti vientivetoista ja meillä on vahva asema sekä verkostojen, osaajien, koulutuksen, toimitilojen sekä tutkimus- ja laiteinfrastuktuurin osalta.”
Uusia innovaatioita kisaamalla
Alueen innovaatiohenkeä ja elinvoimaa tuetaan myös liikeideakilpailu Start Me Upilla, joka on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty vastaava kilpailu. Tänä vuonna oli kilpailun huippuvuosi, ja pääpalkinto 130 tuhannen euron arvoinen. Kilpailuun saatiin ennätykselliset 275 ehdotusta ja joka vuosi ideoita on saatu vähintään 150.
”Haemme kilpailulla erityisesti voimakkaaseen kasvuun ja skaalautumiseen sopivia ideoita, mutta haluamme antaa näkyvyyttä myös maltilliseen kasvuun tähtääville ideoille”, mainitsee Business Joensuun yritysvalmentaja Kirsi Svärd.
”Kilpailukriteereinä arvioimme ideoiden uutuusarvoa, markkinapotentiaalia, toteutettavuutta, uskottavuutta sekä tulevaisuuden visioita. Haluamme nähdä idean mahdollisen kehityskaaren.”
Tämän vuoden voittaja täytti kriteerit kirkkaasti. Voittajaksi valikoitui WoodSense -tuote, jonka takana on kosmeettisten raaka-aineiden valmistaja Mielikki Nordic Rääkkylästä. Täysin luontoperäinen raaka-aine on tulehduksia alentava jauhemainen uute, jossa yhdistyvät sekä sieni- että puu-uutteiden funktionaaliset yhdisteet.
”Joensuu on Euroopan metsäkaupunki ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aine puusta ja sienestä tuo alalle aivan uudenlaista lisäarvoa. Kokonaisvaltaisempi tapa hyödyntää metsää liiketoiminnassa oli juuri se, mistä toivoimme ideoita”, Svärd summaa.
Paikallisille yrityksille tärkeää saada tukea liiketoimintaan
Hiilinegatiivista betoniteknologiaa kehittävä Carbonaide on kokenut, että paikallisten yritysten välinen synergiaetu on selkeä.
“Meillä on muodostunut alueelle jo lukuisia kumppanuuksia. Myös alueen työvoimapotentiaali on kansainvälistyvälle ja asiantuntijatietoon pohjautuvalle, syväteknologiaa kehittävälle yritykselle erinomainen”, kertoo Jonne Hirvonen, Carbonaiden COO.
Myös älylaseja kehittävässä Dispelixissä nähdään, että Joensuussa tehtävä teknologia- ja tuotekehitys ei olisi mahdollista ilman alueellista fotoniikan yhteistyöverkostoa.
“Joensuu on kansainvälisesti tunnettu fotoniikan koulutuksestaan, jota Itä-Suomen yliopisto tarjoaa. Strateginen sijoittuminen on kannattanut, olemme saaneet merkittävän osan fotoniikan osaajistamme juuri täältä”, Petri Stenberg, VP Manufacturing & Site Manage mainitsee.
Lisäksi yrityksille tärkeää on ollut saada tukea kaupungilta, jotta liiketoimintaa on voitu kiihdyttää varsinkin alkuvaiheessa. Ilmalaivoja valmistava Kelluu on yksi Joensuun yrityshautomon yrityksistä ja hyödyntänyt sen palveluja kolme ensimmäistä vuotta.
“Palvelut auttoivat liiketoiminnan kirkastamisessa, markkinan kartoittamisessa ja resurssien koon miettimisessä. Lisäksi saimme rahoitusta kahdelta paikalliselta taholta. Tällä kokonaisuudella on ollut merkittävä vaikutus liiketoimintaan”, yksi yrityksen perustajista ja COO Jiri Jormakka toteaa.
