Kuntien ja kaupunkien ruokapalveluiden järjestäminen vaatii uusia vaihtoehtoja tulevaisuudessa

Ruoka-alan merkittäviin toimijoihin kuuluvan Feelia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ojala on seurannut tarkasti kuntien ruokapalveluiden nykytilannetta.

”Taloudellisesti monilla kunnilla ja kaupungeilla on meneillään haastavat ajat. Samaan aikaan esimerkiksi koulutuksesta tai infrastruktuurista ei voida leikata, joten säästökohteita tulee etsiä muualta”, Ojala aloittaa.

Erityisesti ruokapalveluissa tilannetta vaikeuttaa myös työvoiman saatavuus. Eläköitymisten ja vähäisemmän ruoka-alalle hakeutumisen myötä henkilökunnan löytäminen on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa.

Ojalan mukaan vahvasti henkilöstövetoisen ja runsaaseen, kustannuksiltaan korkeaan, logistiikkaan perustuvan keskuskeittiöjärjestelmän oheen tarvitaankin nyt vaihtoehtoja.

”Oma ratkaisumme on yksi tai kaksi kertaa viikossa kylmänä toimitettavat ateriat, jotka lämmitetään tarjoilupaikassa.”

Oleellista Ojalan mukaan on hyvä ymmärtää, että samalla vältetään ulkoistukset ja omasta henkilökunnasta voidaan pitää kiinni. Irtisanomisiin ei jouduta, koska ruokapalveluiden eläköitymistahti aiheuttaa luontaista henkilöstömäärän pienentymistä.

”Tämä on myös säästökohteena sellainen, joka ei johda laadusta tinkimiseen tai palvelun heikkenemiseen”, hän toteaa.

Vastuullisuus tärkeänä veturina

Muutostarvetta kouluruokajärjestelmään tukee myös tiukemmat vastuullisuustavoitteet. Luonnonvarakeskuksen mukaan tällä hetkellä ruokalinjastoilla syntyy 78 miljoonaa kiloa hävikkiä vuosittain.

”Me kehotammekin aina asiakkaitamme arvioimaan ruoan tarpeen 10–20 prosenttia oppilasmäärää alemmas. Jos ruoka loppuu kesken, on sitä helppoa lämmittää lisää, eikä hävikkiä synny. Keskuskeittiöstä ruokalinjastoihin toimitettu ruoka taas menee automaattisesti hävikkiin päivän päätteeksi”, Ojala mainitsee.
Kylmiöstä löytyy myös aina vararuokaa, jos jotain odottamatonta tapahtuu.
Hävikin syntymistä estämällä ei ainoastaan saavuteta ekologisia tavoitteita, se on myös luonnollinen säästökohde.

”Käymme mielellämme keskusteluja kuntapäättäjien kanssa siitä, mikä on jatkossa kustannustehokkain ratkaisu tarjota korkealaatuisia aterioita ja varmistaa työvoiman järkevä resursointi”, hän summaa.