Ennakoiva sähköverkon suunnittelu mahdollistaa Suomen kasvun
Fingridin julkaiseman kantaverkon vuosien 2026–2035 kehittämissuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa ilmastotavoitteiden ja puhdasta sähköä hyödyntävien teollisten investointien toteutuminen. Se perustuu asiakastarpeisiin ja ennusteisiin siitä, kuinka keskeiset sähkönsiirtosuunnat kehittyvät.
”Kasvavan tuotannon ja kulutuksen yhdistämiseen vaaditaan siirtokykyiset, luotettavat sähköverkot. Suuret esillä olevat hankkeet, kuten Inkoon vihreä terästehdas sekä useat datakeskushankkeet, vaikuttavat tarpeisiin. Aikataulut elävät sen mukaan, kun asiakkaiden suunnitelmat täsmentyvät”, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Panostukset runkolinjoihin vauhdittavat teollisia investointeja
Asiakastarpeiden perusteella on tunnistettu kantaverkon keskeisten runkoyhteyksien kehitystarpeet. Näitä ovat esimerkiksi pohjois-etelä- ja länsi-eteläsuuntaisten siirtoyhteyksien vahvistaminen. Nämä toteutetaan uusilla voimajohdoilla ja kompensointiratkaisuilla.
”Sähköntuotanto painottuu länsirannikolle, samanaikaisesti kulutuksesta valtaosa tapahtuu Tampereen eteläpuolella. Pääkaupunkiseudulla on ajettu fossiilisiin perustuva sähköntuotanto alas ja samalla kaukolämmön tuotantoa on sähköistetty. Alue on muuttunut suureksi kuluttajaksi”, Sihvonen-Punkka selittää.
Myös Itä-Suomessa valmistaudutaan käynnistämään tarvittavat verkonvahvistukset asiakashankkeiden edistyessä. Huutokoski-Kontiolahti-välin 400 kilovoltin siirtoyhteyden osalta on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointi.
”Linjan liityntäkapasiteetti on useita satoja megawatteja”, Sihvonen-Punkka mainitsee.
Vahva ja varma kantaverkko sekä puhdas ja edullinen sähkö ovat kasvun mahdollistajia.
Sujuva luvitus
Fingrid toivoo luvitusprosesseihin parempaa ennakoitavuutta sekä lyhyempiä käsittelyaikoja. Voimajohtojen lunastuslupien saanti kestää tällä hetkellä lähes pari vuotta, mikä vaikeuttaa nopeasti muuttuviin tarpeisiin vastaamista.
”Voimajohtohankkeet kestävät 7–8 vuotta. Sähkökattilat, sähkövarastot ja aurinkovoimalat etenevät muutamassa vuodessa. Datakeskukset ja teollisen kulutuksen hankkeet, kuten teräs- ja kemianteollisuuden hankkeet vievät selvästi kauemmin, arviolta 7–10 vuotta”, Sihvonen-Punkka pohtii.
Tuotannon sijoittuminen voimakkaasti länteen, etelän sähkön tuotannon alasajo ja kulutuksen kasvu etelässä haastavat siirtoverkkoa. Vahva ja luotettava kantaverkko sekä puhdas ja edullinen sähkö ovat Suomen kasvun mahdollistajia.