Lääkkeet tepsivät myös kansantalouteen

Terveys on jokaiselle lopulta ykkösasia, muistuttaa Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, lääke- ja terveysteknologiayhtiön Johnson & Johnsonin Suomen maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg. Vuosittain yritys käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 17 miljardia euroa. Koko lääketeollisuuden investoinnit Euroopassa ovat vuositasolla 44,5 miljardia euroa.

Sairaudet vaikuttavat yhteiskuntaan paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti. OECD:n arvion mukaan pelkästään masennuksen aiheuttamat kokonaiskustannukset Suomessa nousevat vuosittain miljardeihin euroihin. Lisäksi syöpä koskettaa laajaa osaa väestöstä; joka kolmannen arvioidaan sairastuvan siihen elämänsä aikana.

Meille Suomi on globaalisti kliinisen tutkimuksen
kärkimaa.

Ekholm-Wenbergin mukaan meillä olisi paljon kehitettävää lääkehoidon ja -tutkimuksen eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.

”Uusien lääkkeiden tulo markkinoille kestää täällä paljon pidempään kuin monissa relevanteissa vertailumaissa. Vain 50 prosenttia lääkkeistä, joille Euroopan lääkevirasto EMA myönsi myyntiluvan vuosien 2020-2023 aikana, pääsi Suomessa potilaskäyttöön. Terveydenhuollossamme on hajanaisia arviointimenetelmiä ja -rahoituskanavia. Lääketeollisuus ei pääse nykyisin aina edes neuvottelemaan sairaaloiden kanssa riskien jakamisesta uusien lääkkeiden käyttöönotossa.”
Ekholm-Wenberg kaipaa uudenlaista ekosysteemiajattelua innovatiivisen lääketeollisuuden kehittämiseen.

”Meille Suomi on globaalisti kliinisen tutkimuksen kärkimaa. Teollisuus ja yliopistot voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi yhteisissä innovaatiokeskuksissa. Esimerkiksi Tanskassa on onnistuttu luomaan toimiva alusta, jossa startupit, yliopistot ja lääketeollisuus kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja ja saavat myös kansainvälistä rahoitusta.”