Lukiovalmentaja Maija Halme näkee, että koulussa tapahtuvalla yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukemisella on todella suuri merkitys. Maunulan yhteiskoulussa opiskeluhuollolliseen työhön panostetaan hänen mukaansa kiitettävästi.
”Minulle on annettu hyvin vapauksia kehittää yhteisöä, ja miettiä keinoja, joilla myös nuoret saadaan osallistumaan”, hän aloittaa.
Lukiovalmentajan työssään Halme pyrkii tukemaan monin tavoin opiskelijoiden hyvinvointia, sosiaalisuutta, motivaatiota, viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä kouluun kiinnittymistä. Hän toimii esimerkiksi lukion opiskelijakunnan ohjaavana opettajana sekä tutortoiminnan ohjaajana, sekä linkkinä opiskelijoiden, opettajien ja huoltajien sekä muiden yhteistyötahojen välillä. Lisäksi hän on mukana esimerkiksi toteuttamassa tapahtumia ja toimintaa.
Koko koulun tasolla opiskeluhuoltotyötä tekevät aktiivisesti muutkin ammattilaiset. Paikalla on muun muassa joka päivä terveydenhoitaja, kuraattori sekä psykologi.
”Me kaikki näymme kouluarjessa ja teemme itseämme tutuksi. Emme istu toimistoissamme, vaan teemme esimerkiksi välituntityötä.”
Opiskelijoille halutaan tarjota myös tapoja kehittää omia hyvinvointi-, vuorovaikutus- ja tunnetaitojaan. Halme pitää koulussa esimerkiksi opintopisteisiin oikeuttavaa hyvinvointikurssia ja koulupsykologi sekä -kuraattori ohjaavat Voimavararyhmää, jossa nuoret pääsevät pohtimaan oman elämän asioita ryhmämuotoisesti.
”On hyvä ymmärtää, että nämä eivät ole oppimisesta irrallisia asioita, vaan tekemämme työ palkitsee myös oppimistuloksissa. Lisäksi on selvää, että kun Suomessa nuorten pahoinvointi ja yksinäisyyden haasteet lisääntyvät, on näihin asioihin panostamisella myös yhteiskunnallista merkitystä.”
Tasapainoa työnteolle
Koulussa halutaan tarjota opiskelijoille monia tapoja viettää vapaa-aikaa, löytää uusia kiinnostuksenkohteita tai yksinkertaisesti viihtyä paremmin. Erilaiset kerhot ja tapahtumat auttavat löytämään omaa yhteisöä ja viettämään ruutuvapaita hetkiä.
”Meillä järjestetään muun muassa lukiokahveja, välituntiliikuntaa sekä rentoutusvälitunteja. Koulun jälkeen on lautapelikerhoa ja välillä kuntosali käytössä. Tarkoitus on myös tarjota mahdollisuuksia päästä musaluokkaan musisoimaan. Tulossa ovat myös leffailtapäivät”, Halme kertoo.
Hänen mukaansa koulussa toivotaan, että opiskelijat ehdottaisivat uusia juttuja itsekin.
”Usein opiskelijoiden toiveet voivat olla tosi konkreettisia, vaikkapa tikkataulu tai kivemmat sohvat. Itse ajattelen, että on ihan ok, että aikuiset miettivät yhteisöllisyyden isompaa kuvaa ja nuorilta tulee käytännön ideoita.”
Halme muistuttaa, että yhteisöllisyyttä lisää entisestään se, että monilla opiskelijoilla on valmiiksi yhdistäviä kiinnostuksenkohteita. Tämä on erityisen selvää matematiikkalukion puolella. Koulu tarjoaa paljon erityisesti matematiikan ja liikunnan valinnaisia kursseja, joilla samanhenkiset pääsevät viettämään aikaa yhdessä
”Yhteisöllisyys kantaa parhaimmillaan vielä lukion jälkeenkin. Esimerkkinä tästä on matematiikkalukion päättäneiden alumnitoiminta.”
Mahdollisuuksia tarttua ongelmiin nopeasti
Halme korostaa myös, että opiskelijoiden kanssa tehtävän työn ei tule olla tulipalojen sammuttelua, vaan mahdollistaa ennakoiva ongelmien välttäminen.
Koulussa kiinnitetään erityistä huomiota syksyn aloitukseen ja ensimmäisen vuoden opiskelijoihin.
”Koen erityisen tärkeäksi yksinäisyyden ehkäisyn. Se vaikuttaa niin valtavasti moneen asiaan, niin koulussa kuin koulun ulkopuolella. Jokainen ei välttämättä tarvitse isoa kaveriporukkaa, mutta jokainen tarvitsee jonkun päivittäisen kaverin.”
Halmeen mukaan hän toivoo myös, että jokaisella on koulussa turvallinen olo omana itsenään. Kaiken muun työn lisäksi tähän auttavat turvaverkkovälitunnit, joilla opiskelijat voivat tulla puhumaan luottamuksella kiusaamisesta, epäasiallisesta käytöksestä tai muista huolenaiheista.
Turvan tunnetta tuovat myös koulun kohtuullinen koko sekä se, että opiskelijat ja opettajat tutustuvat toisiinsa aidosti. Ryhmänohjaajat esimerkiksi tapaavat jokaisen ryhmänsä nuoren henkilökohtaisesti.
”Toivomme, että meidän koulussa jokainen opiskelija kokee tulevansa nähdyksi”, Halme summaa.
