Omakotisäätiön johtaja Susanna Kiuru toteaa, että alan tärkeimpiä teemoja tällä hetkellä ovat rekrytointi sekä uudenlaiset koulutusmuodot, joista esimerkiksi oppisopimuskoulutus tuo uutta näkökulmaa työhön oppimiseen sekä yhteistyöhön työnantajan ja oppilaitoksen kanssa.
”Alan vetovoimaa lisää myös säätiön oma urakehitysmalli, jossa kehittyä voi nimenomaan lähihoitajana ja vanhustyön erityisosaajana.”
Toinen rekrytoinnin ja perehdyttämisen muutos koskee maahanmuuttajia. Hoitotyö tulee tulevaisuudessa vaatimaan yhä enemmän maahanmuuttajien työpanosta ja työnantajan vastuulla on huomioida esimerkiksi kulttuuritausta ja kielitaito perehdytyksessä.
Merkittäväksi kehitysaskeleeksi alalla Kiuru näkee myös päätöksenteon hierarkian muuttamisen työntekijälähtöisemmäksi ja työyhteisökeskeisemmäksi.
Mielikuvien muuttaminen keskeistä alan tulevaisuuden kannalta
Sekä Kiuru että Omakotisäätiön kehittämispäällikkö Henna-Riikka Honkanen näkevät, että alan brändin kehittäminen on tärkeää, jotta hoitotyö houkuttelee jatkossa paremmin.
”Mediassa vanhustyötä on kuvattu lukemattomia kertoja pyllynpyyhinnäksi. Jopa alan opiskelijoiden kohdalla mielikuva työstä on usein vääristynyt”, Honkanen mainitsee.
Hänen mukaansa esille tulisikin saada se, että työ on kiinnostavaa, monipuolista ja mahdollistaa kehittymisen sekä erikoistumisen.
Omakotisäätiön asiantuntijoiden mukaan mielikuvaa muuttamalla voidaan päästä tilanteeseen, jossa rekrytointitilanteissa työantajilla on valinnanvaraa ja itse työssä aikaa ihmisten kohtaamiseen on riittävästi.
”Tätä työtä täytyy tehdä ajan kanssa, se on työntekijöille eettinenkin kysymys ja varmistaa sen, että työt eivät seuraa kotiin”, Honkanen summaa.
