Suomen Diakoniaopiston opiskelijapalvelujohtaja Birgitta Volotinen nostaa keskusteluun sen, että samaan aikaan kun Suomeen tuodaan oppisopimuskoulutukseen ulkomailta esimerkiksi hoiva-alan ammattilaisia, oma kotimainen maahanmuuttajataustainen työvoimapotentiaali jää hyödyntämättä.
”Meillä on runsaasti Suomessa olevia maahanmuuttajataustaisia suomalaisia, jotka tuntevat jo kulttuurin ja yhteiskunnan, ja joissa on valtava potentiaali. Heidän ohjaamisensa koulutukseen, kielitaidon kehittäminen ja integroitumisensa työelämään hyödyttäisi aivan kaikkia.”
Osaamisen tunnistaminen vaatii resursseja
Yhdeksi ydinongelmaksi Diakoniaopistossa koetaan se, että Suomessa maahanmuuttajataustaiset nähdään yhtenäisenä joukkona. Samassa koulutuksessa saattaa istua vierekkäin lukutaidoton ja korkeakoulutettu.
”Osaamisen tunnistaminen esimerkiksi korkeakoulutettujen osalta puuttuu täysin ja muuntokoulutukset ovat jähmeitä. Ohjautuminen ei ole helppo laji ja usein lopputuloksena opiskelija pyörii koulutuksissa epäloogisesti, kielitaito ei kehity ja koulutus pitkittyy tai keskeytyy”, koulutusjohtaja Marjaana Salmi toteaa.
Kielitaidon kehittymiselle ei myöskään tyypillisesti ole riittävästi aikaa kotoutumisjakson aikana tai tukijärjestelmän puolesta. Työttömyysetuudella opiskeltaessa ei huomioida sitä, että maahanmuuttaneella ei ole välttämättä opiskelutaitoja ja riittävää kielitaitoa ammatillisessa koulutuksessa pärjäämiseen.
”Silloin opiskelija lähtee valmiiksi takamatkalta. Rahoituksessa tulisi huomioida sekä kielen että ammattiin opiskeluun vaadittava aika, työttömyysetuudella opiskeltaessa aika voisi olla pidempi tai yksilöllisen tarveharkinnan määrä suurempaa”, kiteyttää koulutusjohtaja Merja Ahtikari.
