Suomi liikkuu liian vähän. Se näkyy sairauspoissaoloissa, kasvavissa sote-menoissa ja lasten heikkenevässä kunnossa. Silti urheilusta puhutaan julkisuudessa lähinnä silloin, kun huippu-urheilussa tulee mitali tai jää tulematta.
Suomalainen urheiluyhteisö ja päättäjät haluavat muuttaa suunnan. Tammikuussa 2026 järjestetyssä Huippukokouksessa asetettiin tavoite, jota mikään muu maa ei ole tehnyt. Suomalaisten fyysistä toimintakykyä pitää nostaa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tavoite tarkoittaa keskimäärin yhden prosentin parannusta vuodessa. Se kuulostaa pieneltä, mutta väestötasolla muutos on suuri.
Päättäjät ja liikunta-alan asiantuntijat sopivat hiljattain yhteisestä linjasta, joka ulottuu yli hallituskausien. Tavoitetta seurataan toimintakykyindeksillä, joka mittaa, miten suomalaiset liikkuvat, nukkuvat ja jaksavat arjessa. Ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka seuraa etenemistä.
Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen sanoo, että kyse ei ole urheilun edunvalvonnasta.
”Tämä on kansakunnan elinvoimakysymys. Muuten emme pärjää. Liikunta ja urheilu tuo elämään merkitystä. Se kasvattaa ja luo hyvinvointia. Urheilun ääressä koemme hetkiä, joiden takana koko kansa on yhtenäinen. Kun teemme työtä yhdessä, voi päämääränä olla liikunnan ja urheilun avulla syntyvä vahvempi Suomi.”
Liikunnallinen elämäntapa ei ala urheiluseuroista vaan jo neuvolasta. Kilpisen mukaan pienet arjen valinnat ratkaisevat. Saako lapsi kulkea itse kouluun, ja miten koulupäivään saadaan lisää liikettä.
Tällä hallituskaudella liikunnallinen elämäntapa kirjattiin perusopetuslakiin. Se on merkittävä linjaus. Kilpisen mielestä sama keskustelu pitäisi käydä myös toisen asteen opinnoissa.
Liikkumattomuudella on hintansa. UKK-instituutti on arvioinut, että kustannukset nousevat vuosittain miljardeihin euroihin. Hintalappu syntyy sairauksista, työkyvyttömyydestä ja poissaoloista.
Mediassa urheilusta puhutaan usein vain kilpaurheilun kannalta. Silloin keskustelu pyörii mitalien ympärillä. Suomen Olympiakomitea haluaa laajemman näkökulman urheilukeskusteluun, sillä se on ollut Suomessa paljon muutakin. Kun Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti maailmanmestaruuden 1995, juhla kokosi laman keskellä eläneen maan yhteen. Hetki on muistutus siitä, miten liikunta yhdistää.
Organisoidussa seuratoiminnassa on Kilpisen mukaan valtava kasvuvoima. Siellä opitaan sitoutumista, tavoitteellisuutta ja yhdessä tekemistä, mutta samalla pitää pohtia, miten kilpailu sopii lapsille. Tarvitaanko alle 13-vuotiaille kansallisia mestaruuksia? Miten varmistetaan, että harrastaminen on turvallista ja mielekästä?
Syntyvyys laskee. Huippu-urheilun pohja kapenee. Yhä pienemmästä joukosta pitäisi nousta arvokilpailuihin, mutta jokainen olympiaurheilija on joskus päättänyt yrittää, vaikka ei ole tiennyt, mihin rahkeet riittävät. Kilpinen uskoo, että sama ajatus tarvitaan nyt koko maassa.
”Emme voi ulkoistaa tavoitettamme valtiolle tai kunnille. Lopulta jokainen tekee omat päätöksensä”, Kilpinen muistuttaa.
Jos 15 prosentin tavoite toteutuu, Suomi on terveempi. Ihmiset jaksavat pidempään työelämässä. Lasten oppimiskyky paranee. Mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä. Tavoite on yksinkertainen, mutta vaikuttava. Yhden prosentin kasvu vuodessa muuttaa koko väestön fyysistä toimintakykyä. Käytännössä se tarkoittaa muutosta arjessa. Lisää kävelyä tai pyöräilyä kouluun, harjoituksiin ja töihin. Lisää leikkiä. Lisää liikettä koulu- ja työpäiviin.
Kysymys ei ole urheilusta, vaan siitä, millaisessa kunnossa Suomi haluaa olla tulevaisuudessa. Jokaisen valinnat tänään ratkaisevat sen.
- UKK‑instituutin kehittämä, tutkimusnäyttöön perustuva tapa kuvata suomalaisten työikäisten aikuisten mitattua fyysistä toimintakykyä.
- Perustuu KunnonKartta‑väestötutkimuksen yli 5 000 aikuisen aineistoon.
- Yhdistää ensimmäistä kertaa laajasti mitattua tietoa kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta, liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta.
- Muodostaa kymmenestä osatekijästä yhden luvun, joka tiivistää väestön fyysisen toimintakyvyn kokonaisuuden.
- Perusarvo 100 mahdollistaa toimintakyvyn muutosten seuraamisen ajan kuluessa tulevissa väestötutkimuksissa.
Lisätiedot: ukkinstituutti.fi
