Tekniikan tohtori Antony Joseph saapui Suomeen lokakuussa 2022 tutkijatohtorin tehtävään Aalto-yliopistoon, paikkaan, josta hän oli haaveillut vuosia. Ensi kosketus Suomeen tapahtui lähes kaksi vuosikymmentä aiemmin, kun suomalaiset professorit vierailivat hänen työpaikallaan Intiassa. Yhteys säilyi sähköposteissa ja joulutervehdyksissä.
Joseph tutkii ihmiskeskeistä suunnittelua ja käyttäjäkokemusta, erityisesti ihmisen ja autonomisten järjestelmien vuorovaikutusta. Hän osallistuu projekteihin, joissa kehitetään uusia käyttöliittymiä ja työkaluja esimerkiksi etäohjattaville autonomisille aluksille. Neljässä vuodessa on valmistunut neljä artikkelia ja kaksi artikkelia on työn alla.
”Projektit ovat tavoitteellisia ja hyvin rahoitettuja. Niillä pyritään ratkaisemaan sekä kansallisia että kansainvälisiä kysymyksiä”, Joseph sanoo.
Hän kokee, että suomalaisessa akateemisessa kulttuurissa vallitsee matala hierarkia, jossa kaikki ovat tasavertaisia.
”Luottamus ja vastuu omasta työstä mahdollistavat keskittymisen tutkimukseen ja opetukseen”, hän kiittää.
Työssä ja Suomessa viihtymisessä häntä on auttanut työyhteisö, joka on hänen sanojensa mukaan tuntunut kuin perheeltä. Kollegat jopa tulivat lentokentälle vastaan ja auttoivat uudessa maassa arjen alkuun. Esimerkiksi pankkitilin avaaminen vaatii suomalaisen henkilötunnuksen, joten Joseph kantoi käteistä ja turvautui kollegoiden apuun vuokran ja yliopiston ravintolaruokailun maksamisessa.
”Joka päivä kysyin kollegalta, voisitko maksaa puolestani, ja maksoin myöhemmin takaisin. Se oli tapa, jolla tutkimusryhmä tukee jäseniään”, hän kertoo.
Joseph on omaksunut suomalaisia tapoja ja kokee kielen osaamisen tärkeäksi. Hän ajatteli oppivansa suomen vuodessa, mutta lopulta siinä meni neljä vuotta. Keinoina olivat itseopiskelu Duolingon ja Ylen selkouutisten avulla sekä kielikurssit.
”Nyt ymmärrän puhetta ja pystyn kommunikoimaan. Haluan oppia suomea ymmärtääkseni kulttuuria ja integroituakseni yhteiskuntaan. Kielet ovat minulle intohimo.”
Joseph käy myös avantouimassa sekä saunassa ja on opetellut luistelemaan.
”Ensimmäisinä vuosina kaaduin jatkuvasti jäällä, mutta tänä talvena onnistuin vihdoin. Se tuntui suurelta saavutukselta”, hän kertoo.
Monelle EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle tutkijalle arki Suomessa ei ole ollut yhtä sujuvaa. Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyn mukaan 43 prosenttia heistä on kokenut ongelmia oleskelulupa-asioissa ja valtaosa pitää lupien käsittelyä kalliina ja hitaana. Lisäksi jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta kuormittaa tieteentekijöitä synnyinmaasta riippumatta. Valtaosa yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa.
Myös Joseph työskentelee määräaikaisella työsopimuksella, joka päättyy vuoden lopussa. Hän toivoo, että voisi kuitenkin jatkaa tutkimustyötään pitkäjänteisesti yliopistossa ja asettua Suomeen pysyvästi.
”Haluan jatkaa akateemisella uralla opetuksen ja tutkimuksen parissa. Hyvä työympäristö tuottaa parempaa tutkimusta, josta koko yhteiskunta hyötyy”, hän sanoo.
