Yrityksen toiminta voi häiriintyä nopeasti, jos sen kriittiset riippuvuudet pettävät. Siksi varautumista ei voi jättää tilanteeseen, jossa häiriö on jo päällä. Pirkanmaalla sitä rakennetaan käytännön toimintamalleilla, koulutuksella ja harjoittelulla.
Turvallisuusympäristön muutos on tehnyt varautumisesta aiempaa konkreettisemman osan yritysten arkea. Yrityksen näkökulmasta kyse voi olla lopulta hyvinkin arkisista asioista, esimerkiksi mitä tapahtuu, jos sähköä ei ole, tietoliikenneyhteydet katkeavat tai toimitiloihin ei päästä. Business Tampereen johtaja Petri Nykänen näkee varautumisen ennen kaikkea yritysten toimintakyvyn turvaamisena.
– Haluamme, että yritykset pystyvät toimimaan kaikissa tilanteissa. Samalla rakennamme toimintamalleja, jotta elinkeinoelämän osaamista ja palveluita voidaan hyödyntää erilaisten poikkeusolojen aikana, Nykänen kertoo.
Pirkanmaalla työtä on tehty jo pitkään yhdessä alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Keväällä yritysten kanssa järjestetyissä työpajoissa tunnistettiin erilaisia häiriötilanteita ja yritysten osaamis- ja resurssitarpeita. Esille nousivat muun muassa energia- ja tietoliikenneyhteyksien jatkuvuus, kriittisten tilojen ja tuotannon turvaaminen, kyberturvallisuus sekä osaavan työvoiman saatavuus. Syksyllä katse on siinä, miten tunnistetut tarpeet saadaan muutettua yrityksille hyödyllisiksi välineiksi.
Syksyn aikana valmistuu yrityksille suunnattu koulutuspaketti, varautumisohje ja käytännön materiaalipohjia. Niiden avulla yritys voi tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, mitä sen pitää tehdä, jos normaali toiminta häiriintyy tai yhteiskunta joutuu poikkeusoloihin.
– Materiaalien pitää olla mahdollisimman käytännönläheisiä. Yritysten pitää pystyä niiden avulla pohtimaan, mihin se varautuu ja miten toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa.
Harjoittelu tuo varautumisen käytäntöön
Materiaalien toimivuutta testataan syksyn skenaariotyöpajoissa. Yritykset harjoittelevat kuvitteellisen häiriötilanteen avulla ja testaavat samalla varautumisoppaan työpohjia ja toimintamalleja käytännössä. Harjoittelussa tarkastellaan esimerkiksi johtamista, viestintää, henkilöstön rooleja sekä vaihtoehtoisia toimintatapoja tilanteissa, joissa tavalliset järjestelmät tai palvelut eivät ole käytettävissä. Työpajoista saadut kokemukset hyödynnetään materiaalien viimeistelyssä. Yritykset voivat myös tuoda esiin omia tarpeitaan, joiden perusteella kokonaisuutta viimeistellään.
– Valmistelemme tällä hetkellä koulutusmateriaaleja ja testaamme niitä erilaisilla kriisitilanteiden skenaarioilla. Tarkoitus on varmistaa, että ohjeistukset ovat oikeasti käyttökelpoisia yrityksille.
Yksi tavoite on saada varautumisen käytännöt mahdollisimman laajasti yritysten käyttöön. Pirkanmaalla halutaan tavoittaa myös ne yritykset, jotka eivät kuulu perinteisen huoltovarmuuden rakenteiden piiriin. Nykäsen mukaan kyse ei ole olemassa olevien rakenteiden korvaamisesta, vaan tiedon ja käytäntöjen tuomisesta laajemmalle yrityskentälle.
– Tiedämme, että huoltovarmuuden piirissä on tehty paljon hyvää työtä. Pyrimme nyt tekemään sellaista ohjeistusta, jota voidaan vapaasti jakaa yrityksille.
Yritysten osaaminen käyttöön myös häiriötilanteissa
Varautumisessa on samalla kyse siitä, että yritysten omaa osaamista opitaan hyödyntämään paremmin. Pirkanmaan yrityksissä on paljon teknologiaa, tuotantokykyä, asiantuntemusta ja verkostoja, joilla voi olla merkitystä myös häiriötilanteissa.
– Yrityksillä on paljon halua osallistua yhteiskunnan toimintojen turvaamiseen poikkeusoloissa. Osaamista löytyy esimerkiksi energiahuollosta, infrasta, kyberturvallisuudesta, tietoliikenteestä ja ruoantuotannosta.
Kokonaisuus esitellään 20. marraskuuta Tampereella järjestettävässä elinkeinoelämän varautumiskoulutuspäivässä. Tavoitteena on, että valmiit materiaalit ovat sen jälkeen laajasti yritysten hyödynnettävissä.
– Tulemme jatkamaan tätä työtä Pirkanmaalla yhdessä elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Nyt saamme aikaan materiaaleja ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti tulevaisuudessa.
Business Tampereen toimenpiteitä tuetaan Pirkanmaan liiton myöntämällä alueiden elinvoimaa ja kasvua vahvistavalla AKKE-rahoituksella.
