Kun suuren hallin tai terminaalin nosto-ovi on jatkuvasti auki, kylmää ilmaa virtaa sisään ja lämmintä karkaa ulos. Ovea ei kuitenkaan voida pitää kiinni, jos tavaraa ja ihmisiä liikkuu jatkuvasti sisään ja ulos.
Ilmaverho muodostaa oviaukkoon puhaltamalla ilmasulun, joka vähentää sisä- ja ulkoilman sekoittumista.
”Kylmä ilma virtaa sisään alhaalta ja lämmin pyrkii karkaamaan ylhäältä. Ilmavirran pitääkin yltää varmasti aina alas lattiaan asti”, kertoo Factotel Oy:n Kari Limnell.
Toimivan ratkaisun kannalta olennaista on, että ilmavirta kattaa koko oviaukon. Puhallus ei myöskään saa olla liian voimakasta, sillä silloin ilmavirta alkaa taipua ja levitä sisälle ja ulos.
”Ilmaverho tulee säätää oikein niin, että puhallus yltää juuri sopivalla nopeudella lattiatasoon saakka.”
Limnell on nähnyt suuriakin kohteita, joissa ilmaverho ei kata koko oviaukkoa.
”Jos neljän metrin levyisen oven yläpuolella on vain metrin levyinen ilmaverho, on selvää, että ilma pääsee vaihtumaan sivuilta.”
Energiaa ja parempia työolosuhteita
Ilmaverhoja käytetään erityisesti tiloissa, joissa ovia avataan jatkuvasti. Tyypillisiä kohteita ovat terminaalit, varastot, teollisuushallit, autokorjaamot ja -pesulat sekä kaupan tilat.
Energiansäästöä syntyy, kun sisätilan lämpötila ei pääse laskemaan jokaisella ovenavauksella. Korvaavaa lämmitysenergiaa tarvitaan silloin vähemmän. Säästön määrä riippuu muun muassa ovien koosta, aukioloajoista ja ulkolämpötilasta.
”Jos halli on esimerkiksi 20-asteinen ja oviaukosta puhaltaa kuutiokaupalla kylmää ilmaa sisään, on selvää, että lämmitysenergiaa tarvitaan paljon.”
Lisäksi ilmaverhot vaikuttavat työolosuhteisiin. Erityisesti terminaaleissa työntekijät liikkuvat jatkuvasti oviaukkojen läheisyydessä.
”On todella iso työhyvinvointikysymys, ettei oviaukon lähellä ole kylmä työskennellä.”
Lämmitys ei välttämättä paranna ilmaverhoa
Yksi Limnellin mukaan usein vastaan tuleva kysymys liittyy ilmaverhon lämmitykseen. Helposti ajatellaan, että lämmitetty ilma olisi tehokkaampi tapa torjua kylmää, mutta näin ei välttämättä ole.
Kun puhallettavaa ilmaa lämmitetään, se kevenee. Sen saaminen riittävän voimakkaana alas asti vaatii silloin enemmän puhallustehoa.
”Ilmaverho on ilman lämmitystä itse asiassa tehokkaampi. Kun ilmaa lämmitetään, se ohenee ja kevenee, jolloin tarvitaan enemmän puhallusnopeutta.”
Limnell suositteleekin monissa tapauksissa lämmittämätöntä ilmaverhoa ja erillistä kiertoilmalämmitintä.
Ilmaverho mitoitetaan kohteen mukaan
Aikaisemmasta työurasta saadun kokemuksen perusteella Limnell aloitti alan yrittäjänä noin 15 vuotta sitten ja kehitti ensimmäisen JetAir-ilmaverhon.
Nykyisin yrityksen omat JetAir-ilmaverhot valmistetaan Suomessa alihankintana. Factotelilla on lisäksi eurooppalaisen VTS Groupin kanssa virallinen maahantuontisopimus WING PRO- ja WING-ilmaverhoista, sekä Volcano-kiertoilmalämmittimistä. Lisäksi yritys tuo maahan WIND-ilmaverhoja.
Laitteen valinnassa tärkeintä on Limnellin mukaan oikea mitoitus. Huomioon pitää ottaa esimerkiksi oven leveys ja korkeus, asennuskorkeus ja ilmavirran heittopituus sekä varmistaa, että koko oviaukko saadaan katettua.
Factotelin kilpailuetuna Limnell pitää henkilökohtaista suunnitteluapua ja konsultointia. Lisäksi yritys on panostanut suunnitteluohjelmiin.
Factotelin asiakaspalveluun panostava toimintatapa ja laadukkaat tuotteet näkyvät Limnellin mukaan esimerkiksi tarjouspyyntöjen määrässä.
”Meille on tärkeää, että emme ole pelkästään toimittamassa tilausta, vaan haluamme auttaa asiakasta oikean ratkaisun löytämisessä alusta loppuun.”
