Vetytalous ja uusiutuvat e-polttoaineet tekevät voimalla tuloaan raskaaseen liikenteeseen ja teollisuuteen. Suomi vankistaa asemaansa kehityksen eturintamassa: yksi maan kunnianhimoisimmista vihreän siirtymän hankkeista sijoittuu Kotkaan, jonne kotimainen Arctic Sisu suunnittelee Euroopan mittakaavassa poikkeuksellista e-metaanin tuotantolaitosta.
Teollisen mittakaavan hankkeen suunniteltu kapasiteetti on noin yksi terawattitunti e-metaania vuodessa, mikä vastaa noin 72 000 tonnia e-nesteytettyä maakaasua (e-LNG). Tämä globaalistikin merkittävä tuotantomäärä edustaa uuden sukupolven teollista mittakaavaa. Tuotantolaitoksen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuosikymmenen alussa.
”Kyseessä on Euroopan ensimmäinen hanke, jossa sellunvalmistus ja e-polttoainetehdas yhdistetään tiiviiksi teolliseksi integraatioksi”, kertoo Arctic Sisun toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri.
Biogeeninen hiilidioksidi ratkaisi sijainnin
Sijainti Kotkassa ei ole sattumaa. E-metaanin eli synteettisen maakaasun valmistukseen tarvitaan uusiutuvalla sähköllä tuotetun vihreän vedyn lisäksi biogeenistä hiilidioksidia. Sitä saadaan kumppani Meyer MM Kotkamillsin sellutehtaalta.
”Prosessissa myös puhdistetaan paikallista ilmaa ennen hiilidioksidin talteenottoa, ja syntyvää lämpöä sekä höyryä hyödynnetään teollisesti.”
Pöyhtäri kiittelee vuolaasti Kotkan kaupungin ja seudun kehitysyhtiö Cursorin tukea. Valmis teollinen kaavoitus, sujuva päätöksenteko ja avoin dialogi ovat olleet hankkeen etenemiselle ensiarvoisen tärkeitä.
”Kotka on perinteinen teollisuus- ja satamakaupunki, jossa puhtaan siirtymän investoinnit nähdään luontevana jatkumona alueen pitkälle teolliselle historialle, ja kaupunki edistää niitä omalta osaltaan strategiansa mukaisesti. On hienoa nähdä, että Arctic Sisun metsäteollisuuden CO2:n talteenottoon perustuva ja suuntaa näyttävä e-metaanihanke toteutetaan juuri Kotkassa”, Kotkan kehitysjohtaja Toni Vanhala kommentoi.
Murros vaatii rohkeutta
E-polttoaineiden kysyntään vaikuttavat merkittävästi EU:n sääntely ja jakeluvelvoitteet, joiden vaatimukset kiristyvät vuodesta 2030 alkaen.
”Suomella on vakaan sähköverkon, uusiutuvan energian ja biogeenisen hiilidioksidin ansiosta valtaisa mahdollisuus erottua kansainvälisesti. Tämä on teollisuudessa ja energiakentässä lähes yhtä suuri murros kuin matkapuhelimien tulo oli viestinnässä. Kotka nousee tämän hankkeen myötä kirkkaasti maailmankartalle”, Pöyhtäri summaa.
