Pohjoisen merkitys Suomelle kasvaa. Pohjois-Pohjanmaalla muutos näkyy erityisesti siinä, miten alueen rooli osana Suomen energia- ja liikennejärjestelmää on vahvistunut. Samalla maakunnassa rakentuu uutta kasvua puhtaan energian ympärille muodostuvasta teollisuudesta.
”Meistä on tullut vähän huomaamattakin uusiutuvan energian johtava maakunta. Pohjoinen on myös portti länteen”, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet sanoo.
Maayhteys Eurooppaan kulkee pohjoisen kautta
Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmän rungon muodostavat päärata, valtatie 4 ja Oulun satama. Raahen ja Kalajoen satamat sekä Oulun ja Kuusamon lentoasemat täydentävät kokonaisuutta. Toimivilla yhteyksillä on merkitystä alueen yrityksille, viennille ja huoltovarmuudelle.
”Maayhteys Eurooppaan kulkee pohjoisen kautta. Sitä tarvitaan elinkeinoelämän vuoksi, mutta myös pahan päivän varalle.”
Pääradan kapasiteetin lisääminen ja erityisesti Ylivieska–Liminka-kaksoisraiteen toteuttaminen ovat maakunnan keskeisiä tavoitteita. Pidemmällä aikavälillä eurooppalainen raideleveys Rail Nordica avaa Suomelle uuden yhteyden Ruotsin kautta muualle Eurooppaan. Se vahvistaa tavaraliikenteen mahdollisuuksia ja palvelee myös sotilaallista liikkuvuutta.
”Siinä on uudenlaisia mahdollisuuksia myös elinkeinoelämälle. Se avaa suurteollisuudelle uusia yhteyksiä muun muassa Narvikin ja Göteborgin satamien kautta läntiseen maailmaan.”
Puhdas energia houkuttelee teollisuutta
Liikenteen rinnalla toinen alueen vahvuus on puhdas energia. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan noin kolmannes uusiutuvasta energiasta ja Suomen tuulivoimasta 40 prosenttia. Maakunnassa on julkistettu tähän mennessä energia- ja teollisuushankkeita kymmenien miljardien edestä.
Tavoitteena on, ettei maakunta jäisi vain energiantuotantoalueeksi. Puhdasta sähköä halutaan hyödyntää esimerkiksi datakeskuksissa, energiaintensiivisessä teollisuudessa ja vetytaloudessa.
”Meidän kannattaa toivottaa tänne tervetulleeksi myös uusia teollisia hankkeita. Täällä on toimivat sähkönsiirtoyhteydet, tilaa, energiaa ja mahdollisuuksia saada koulutettua työvoimaa.”
Oulun yliopisto, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen koulutusverkosto kouluttavat osaajia, ja Oululla on pitkä historia teknologia- ja tutkimuskeskuksena. Radio- ja tietoliikenneteknologian osaaminen on tästä yksi esimerkki.
”Nokian investointi uuteen kampukseen kertoo uskosta alueen tulevaisuuteen.”
EU-rahoituksen jatko on tärkeä kysymys
Kuluvalla rahoituskaudella pohjoispohjalaiset toimijat ovat käyttäneet EU-rahoitusta noin 141 miljoonaa euroa 950 hankkeeseen. Rahoituksen avulla on kehitetty muun muassa teknologiaa, tutkimusta, vihreää siirtymää ja kuntien kyvykkyyttä investoida teollisuusalueisiin ja matkailuun.
Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä kysymys onkin se, miten EU:n aluekehitysrahoitus jatkossa jakautuu. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden eli NSPA-alueiden erillisrahoituksesta käydään parhaillaan keskustelua, vaikka pitkät etäisyydet, harva asutus ja pohjoiset olosuhteet eivät ole muuttuneet.
”Suomen ja Ruotsin liittyessä Euroopan unioniin tunnistettiin, että pohjoisilla alueilla on pysyviä erityispiirteitä. Siitä on hyötynyt koko Suomi ja sen perusteella meille on myös myönnetty rahoitusta.”
Oulun teknologiaosaaminen, rannikon teollisuus ja satamat, puhdas energia sekä maakunnan monipuolinen elinkeino- ja koulutusrakenne muodostavat pohjan, jolle voidaan rakentaa uutta kasvua.
”Olemme monipuolinen maakunta ja tuotamme kasvun eväitä koko Suomelle”, Rämet toteaa.
Pohjois-Pohjanmaa – kasvun maakunta
- Keskuskaupunki: Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki.
- Nuori maakunta: Joka kuudes pohjoispohjalainen on alle 15-vuotias, ja väestön keski-ikä, 42,1 vuotta, on kaksi vuotta koko maan keskiarvoa alempi.
- Vahva TKI-sektori: TKI-menojen osuus alueen BKT:sta oli 5,3 %, mikä ylittää Suomen 4 %:n tavoitteen vuodelle 2030. Yksityinen sektori rahoittaa 75 % TKI-menoista.
- Energiaa teollisuudelle: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee lähes 40 % Suomen tuulivoimakapasiteetista. Uusiutuvan energian osuus maakunnan sähköntuotannosta on noin 75 %. Maakunnassa on Suomen suurin maatuulivoiman hankekanta, yli 20 GW.
