Kansalliskirjastolla on erittäin monipuolinen kokoelma julkaistua aineistoa, kuten kirjoja, äänitteitä, pelejä ja karttoja. Tämän lisäksi vuodesta 2006 alkaen kirjasto on kerännyt erilaisia verkkoaineistoja, kuten verkkosivuja ja sosiaalisen median sisältöjä.
Kokoelmat kasvavat vuosittain noin 100 000 painetun vapaakappaleaineiston verran, ja verkkoarkistoon tallennettiin esimerkiksi viime vuonna 680 miljoonaa tiedostoa. Kokoelmista löytyy ainutlaatuisia aarteita, kuten Sibeliuksen käsikirjoituksia ja Nordenskiöldin karttoja.
”Meitä voi kuvata sivistyksen infrastruktuuriksi ja kulttuurisen muistin ylläpitäjäksi. Rakennamme monikerroksista kuvaa siitä, mikä Suomi on ollut, mikä se on nyt ja mihin olemme menossa”, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.
Tuomisen mukaan yhteisen kulttuurisen muistin merkitys on keskeinen demokraattiselle yhteiskunnalle ja oikeusvaltiolle.
”Monipuoliset kokoelmat varmistavat, että erilaiset näkökulmat säilyvät myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi tämän päivän verkkokeskustelut kertovat kulttuurista aivan eri tavalla kuin pelkät viralliset asiakirjat.”
Digitointi on mullistanut pääsyn aineistoihin
Kansalliskirjaston kokoelmien saavutettavuus on parantunut merkittävästi digitoinnin ja digitaalisten palvelujen kautta. Esimerkiksi sanomalehtiä digitoidaan yli miljoona sivua vuodessa, ja niitä on tarjolla yli 22 miljoonaa sivua suositussa digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa.
Kopioston kanssa sopimalla suomenkieliset lehdet on voitu avata avoimeen käyttöön vuoden 1939 loppuun asti. Tekijänoikeudenalainen aineisto on käytössä kuudessa vapaakappalekirjastossa eri puolilla Suomea. Kaikki ruotsinkieliset sanomalehdet on puolestaan digitoitu erillisessä projektissa koko niiden historian ajalta, ja ne ovat avoimessa käytössä vuoden 1949 loppuun saakka.
Monille tuttu on myös Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna.fi-palvelu, josta löytyy satojen kotimaisten toimijoiden sisältöjä. Palvelu tarjoaa miljoonia aineistoja. Uusin palvelu on kuntien kanssa toteutettu E-kirjasto, joka tarjoaa pääsyn e-kirjoihin, digitaalisiin lehtiin ja äänikirjoihin.
”Aineistoihin pääsee käsiksi mistä tahansa. Digitaaliset kokoelmat avaavat valtavia mahdollisuuksia tutkimukselle, opetukselle, journalismille, sukututkimukselle ja luovalle työlle”, Tuominen kuvaa.
Kansallista muistia rakennetaan yhdessä
Tuomisen mukaan myös tulevaisuudessa tarvitaan jatkuvuutta ja yhteistyötä kansallisen muistin rakentamisessa.
”On tärkeää jatkaa tiivistä yhteistyötä ja hyödyntää osaamista eri puolilta yhteiskuntaa. Näin voimme tuottaa lisäarvoa sekä tutkimukselle, organisaatioille että yksilöille.”
Kansalliskirjasto on kaikille avoin kirjasto, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita. Kirjasto turvaa Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden sekä välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle.
Ainutlaatuinen kirjastorakennus Helsingissä on auki kaikille, ja kirjaston palvelut ja upea arkkitehtuuri houkuttelevat vuosittain yli 150 000 vierailijaa osoitteessa Unioninkatu 36.
