Moni asia, jota pidämme suomalaisessa arjessa itsestään selvänä, nojaa julkisen sektorin toimintaan. Koulutus tuottaa osaajia työmarkkinoille, terveys- ja hyvinvointipalvelut ylläpitävät työkykyä ja turvallisuus luo vakautta koko yhteiskuntaan.
”Julkista sektoria pitäisi tarkastella ennen kaikkea mahdollistajana. Sen työ ulottuu ihmisen koko elämänkaarelle”, JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.
Keskustelussa julkista sektoria pidetään usein liian suurena. OECD:n uusimman Government at a Glance -vertailun mukaan Suomi jää julkisen sektorin työllistäjänä kuitenkin Tanskan, Norjan ja Ruotsin taakse.
”Julkisen sektorin syyllistäminen tehottomana ja kalliina on kummallista, kun tilastoja katsoo. Toki tehostamista tehdään, mutta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja oikeusvaltion periaatteet edellyttävät henkilöstöä”, JUKOn toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen sanoo.
Joka kolmas eläköityy julkiselta sektorilta kymmenessä vuodessa
Henkilöstön saatavuus on tulevina vuosina yksi julkisten palvelujen suurista kysymyksistä. Kevan vuonna 2025 julkaiseman ennusteen mukaan lähes joka kolmas julkisen alan työntekijä siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2025–2034.
Julkisten palvelujen tulevaisuuden kannalta kyse on merkittävästä henkilöstöhaasteesta, joka on jäänyt säästökeskustelun varjoon. Tilalle tarvitaan osaajia.
”Julkisen sektorin osaaminen on yhteiskunnan kriittistä pääomaa. Sitä ei voi rakentaa hetkessä takaisin, jos osaajat menetään”, Murto toteaa.
Tekoäly muuttaa työtä myös julkisaloilla. Samalla kasvaa kuitenkin tarve entistä koulutetummille, innovatiivisemmille ja sitoutuneemmille asiantuntijoille. Tekoäly voi vähentää rutiineja ja vapauttaa aikaa, mutta julkisilla aloilla tehdään myös tulevaisuudessa paljon ihmisläheistä työtä, jossa kohdataan, autetaan, ohjataan, hoivataan, opetetaan, tutkitaan, suojellaan ja tuetaan.
Yritysten etu – toimivat julkiset palvelut
Murto ja Vattulainen huomauttavat, että tekoäly ei ole ulkopuolelta saapuva valmis ratkaisu, vaan sen hyödyntäminen edellyttää tietoisia päätöksiä, investointeja ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tekoälyn käyttöön liittyy lisäksi ratkaistavia kysymyksiä virkavastuusta ja siitä, mitä tehtäviä voidaan lainsäädännön puitteissa automatisoida.
”Toistaiseksi tämä keskustelu on käymättä. Jos tekoäly korvaa virkamiesten tai viranhaltijoiden tehtäviä niin, että heitä vähennetään, se edellyttää muutoksia lainsäädäntöön”, Vattulainen painottaa.
Toimiva julkinen sektori on myös yritysten etu. Epävakaassa globaalitaloudessa yritykset arvostavat ennakoitavaa toimintaympäristöä, oikeusvaltiota ja yhteiskunnan vakautta. Julkisten palvelujen toimivuus on osa sitä perustaa, jonka varaan talous ja kasvu rakentuvat.
”Julkisen sektorin kustannuksia ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä yhteiskunta niillä kustannuksilla saa”, Murto muistuttaa.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
- Edustaa julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
- Sopii virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
- Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä ja luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
