Hiljaisuutta johtavat toiminnanjohtajat Jonna Leppänen ja Joonas Martikainen sekä taiteelliset johtajat Lauri Sallinen ja Karita Tikka. Kahden toiminnanjohtajan ja kahden taiteellisen johtajan malli on osa organisaation kehittämistä.
”Olemme tämän sukupolven organisaatio, jonka rakenteet vastaavat tässä ajassa esillä oleviin muutostarpeisiin ja -tilanteisiin”, Martikainen sanoo.
Vuonna 2010 festivaalina alkunsa saanut Hiljaisuus on laajentanut toimintaansa residensseihin, omiin tuotantoihin ja tilauksiin, konsertteihin sekä taiteen asiantuntijatyöhön. Vuonna 2026 toiminnassa on mukana 55 taiteilijaa.
”Haluamme luoda taiteilijoille ennakoitavia, luovuutta ruokkivia työolosuhteita ja ympäristöjä erityisesti tässä ajassa, jossa esimerkiksi asenteisiin ja rahoitukseen liittyvät muutokset luovat epävarmuutta”, Leppänen sanoo.
Taiteen asiantuntemusta arktiseen yhteistyöhön
Pohjoinen toimintaympäristö vaikuttaa myös siihen, miten taide syntyy ja kohtaa yleisön. Suurissa kaupungeissa taideyleisöt voivat lokeroitua omiin piireihinsä, kun taas Hiljaisuudessa taiteilijat, yleisö ja paikallinen yhteisö kohtaavat läheisesti myös kokeellisen taiteen äärellä.
Pohjoinen sijainti mahdollistaa verkostojen rakentamisen Pohjois-Kalotilla ja koko arktisella alueella. Hiljaisuus toimii myös Arctic Arts Summitin suomalaisena koordinaattorina.
”Arktisen alueen politiikka on tällä hetkellä hyvin näkyvää, mutta taide- ja kulttuuripolitiikka on vielä vierasta. Meillä on sellaista taiteen asiantuntemusta, jota rakenteista ja alueellisesta päätöksenteosta puuttuu”, Leppänen sanoo.
”Verkostotyön vaikutukset eivät välttämättä näy seuraavassa kvartaalissa, vaan kehittyvät vuosien aikana”, Martikainen sanoo.
Tasa-arvoista näkyvyyttä taiteilijoille
Taiteellisessa toiminnassa keskiössä ovat taiteenlajien ja taiteilijoiden välinen tasa-arvo sekä monitaiteisuus. Omat tuotannot mahdollistavat uusien taiteellisten ilmiöiden esiin nostamisen myös kuratointia laajemmin.
”Pyrimme siihen, että taiteenlajit keskustelevat ja muodostavat aitoja tarttumapintoja. Yksi esimerkki tästä ovat ensi syksynä esitettävät musiikin näyttämöllisyyttä tutkivat teokset”, Sallinen sanoo.
”Haluamme aina olla ennen kaikkea taiteen ja taiteilijan puolella. Heidän tulee saada äänensä kuuluviin”, hän summaa.
