Kaksivuotias Salaam sai palovammoja kasvoihinsa, kun ilmaisku osui lähelle perheen telttaa. Gazassa on paljon lapsia, joilla on vakavia palovammoja. Hoidolla on kiire, sillä arpikudos voi tehdä kasvojen liikuttamisesta ja jopa hengittämisestä vaikeaa.
Lasten palovammojen hoito on onneksi mullistunut. Kun vielä vuosi sitten räätälit ompelivat hoidossa käytettäviä naamioita, nyt ne valmistuvat nopeasti 3D-tulostimella. Maskin antama tasainen paine hoitaa arpikudosta ja pingottunutta ihoa sekä auttaa ehkäisemään pysyviä vaurioita.
Akuutin hätäavun rinnalla Lääkärit Ilman Rajoja tekee pitkäjänteistä tutkimus- ja innovaatiotyötä vastatakseen globaaleihin terveyshaasteisiin ja kehittääkseen potilaiden hoitoa myös tulevaisuudessa.
Tekoäly käärmeenpuremien tunnistamisen apuna
Toinen Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön kehittämä innovaatio hyödyntää tekoälyä.
Arviolta 5,4 miljoonaa ihmistä saa vuodessa käärmeenpureman. Heistä noin sata tuhatta ihmistä kuolee. Vielä useampi menettää raajansa tai saa pysyviä vammoja.
Aikaisemmin hoitohenkilökunta selasi valokuva-albumeita tunnistaakseen potilasta purreen käärmelajin.
”Nyt käytämme nopeampia ja luotettavampia tapoja: tekoälyä ja koneoppimista”, iloitsee järjestön Suomen toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen.
Geneven yliopisto ja Lääkärit Ilman Rajoja ovat luoneet tietokannan, joka sisältää noin 380 000 valokuvaa eri käärmelajeista.
Tietokantaan liittyvä sovellus hyödyntää tekoälyä helpottaakseen käärmelajien tunnistamista ja tarjoaa näin olennaista tietoa oikean hoidon valintaan.
Ebolan ehkäisyyn ja hoitoon etsitään ratkaisuja
Tällä hetkellä on kiire kehittää hoito Bundibugyo-viruksen aiheuttamaan ebolaepidemiaan, joka leviää Kongon demokraattisessa tasavallassa nopeammin kuin siihen pystytään vastaamaan. Epidemiaa vaikeuttaa se, ettei kyseiseen viruskantaan ole hyväksyttyä rokotetta eikä todistetusti tehokasta hoitoa. Tähän Lääkärit Ilman Rajoja ja sen Epicentre-tutkimuskeskus etsivät ratkaisua rokotetutkimuksella.
Tutkimus seuraa 20 000 Kongon demokraattisen tasavallan etulinjan työntekijää ja selvittää, voisiko nykyinen ebolarokote suojata myös Bundibugyo-virukselta, joka aiheuttaa nyt käynnissä olevan epidemian.
Lisäksi Lääkärit Ilman Rajoja tukee tutkimusta, jossa arvioidaan kahden lupaavan hoidon turvallisuutta ja tehoa Bundibugyo-viruksen aiheuttaman ebolataudin hoidossa.
"Kun rokotetta tai tehokasta hoitoa ei vielä ole, tutkimusta on tehtävä samaan aikaan, kun potilaita hoidetaan", Juvonen sanoo.
Yksityiset lahjoittajat ja yritykset mahdollistavat innovaatiot
Lääkärit Ilman Rajoja ei vastaanota rahoitusta valtioilta, vaan toiminta perustuu yksityisten lahjoittajien, säätiöiden, yritysten ja testamenttilahjoittajien tukeen. Riippumattoman rahoituksen ansiosta järjestö voi itse arvioida, missä lääketieteellinen tarve on suurin ja pitää resursseja valmiina tilanteisiin, joissa apua tarvitaan nopeasti.
”Akuutissa kriisissä ei ole aikaa rahoituksen hankkimiseen. Varojen on oltava käytettävissä silloin, kun tarve syntyy”, Juvonen toteaa.
Yrityksille tuki voi tarkoittaa yksittäistä lahjoitusta tai pitkäaikaista kumppanuutta. Säännöllinen tuki auttaa järjestöä vastaamaan nopeasti, kun uusi akuutti kriisi alkaa.
Kriisialueilla kehitetyillä ratkaisuilla voi olla merkitystä myös laajemmin. Niukoissa olosuhteissa syntyneet toimintamallit ja teknologiset innovaatiot voivat tulevaisuudessa hyödyttää terveydenhuoltoa myös muualla maailmassa
● Lääkärit Ilman Rajoja on tarjonnut yli 50 vuoden ajan sairaanhoitoa riippumattomasti siellä, missä hätä on suurin ja kertonut todistamastaan inhimillisestä hädästä.
● 98 % järjestön varoista tulee yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä.
● Lahjoittajien tuella Lääkärit Ilman Rajoja tekee vuosittain yli 16 miljoonaa poliklinikkavastaanottoa, auttaa yli 300 000 synnytyksessä ja tarjoaa lähes 500 000 mielenterveyskonsultaatiota.
● Haluatko tulla mukaan?
Tutustu yrityskumppanuuteen osoitteessa www.laakaritilmanrajoja.fi/kumppaniksi
