Maunulan yhteiskoulun lukiossa opiskelijat tuntevat toisensa ainakin jollain tavalla. Vaikka 300 opiskelijan joukosta ei tietenkään tunne kaikkia, niin omat luokkatoverit ja kurssikaverit tulevat nopeasti tutuiksi.
Tapahtumat tuovat yhteen
Toista vuotta Helsingin matematiikkalukiota käyvä Aaro on ensimmäistä vuotta opiskelijakunnan hallituksessa. Iita puolestaan on toisen vuoden opiskelija ja toimii toista vuotta opiskelijakunnan hallituksessa sekä tuutorina. Molemmat ovat mukana järjestämässä yhteistä tekemistä lukion opiskelijoille. Lukiossa järjestetään muun muassa matematiikan öitä, teemapäiviä, lautapelihetkiä ja puurojuhla.
”Tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä, mutta väitän, että meidän lukiossa jokaisen on helppo löytää kavereita, eikä kukaan jää yksin”, Iita kertoo.
Yhteiset tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden tutustua myös sellaisiin opiskelijoihin, joiden kanssa ei muuten välttämättä viettäisi aikaa. Aaro pitää tärkeänä sitä, että ympärillä on erilaisia ihmisiä ja samanhenkistä seuraa.
”On täällä kuitenkin sen verran paljon opiskelijoita, että jokaiselle löytyy varmasti kavereita, joilla on vaikkapa samanlaisia harrastuksia”, Aaro sanoo.
Tavoitteellista opiskelua ilman kilpailua
Maunulan yhteiskoulu houkuttelee nuoria, jotka haluavat opiskella tavoitteellisesti laadukkaassa ohjauksessa. Koska saman katon alla toimivat sekä yleislinja että matematiikan erikoislukio, opiskelemaan hakeudutaan erilaisilla painotuksilla ja arvosanoilla. Yleislinjan lukuaineiden keskiarvoraja on viime vuosina liikkunut 8,0 pinnassa, kun taas matematiikkalukioon rima on ollut hieman korkeampi. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla kympin oppilaita tai kilpailla keskenään. Iitan mukaan lukiossa on ollut helppo olla oma itsensä. Arvosanoista ei hänen mukaansa tehdä numeroa, eikä huonompi koe vaikuta siihen, miten muut suhtautuvat. Myös opinnoissa toisia autetaan.
”Kurssikavereilta saa aina apua asiaan kuin asiaan”, Aaro sanoo.
Matematiikan lisäksi lukiossa voi opiskella laajasti muitakin luonnontieteitä, kieliä ja taitoaineita. Aaro suunnittelee hakevansa Helsingin yliopistoon opiskelemaan biologiaa ja pitää luonnontieteiden opetusta hyvänä pohjana tuleville opinnoille. Iita puolestaan ei vielä tiedä tarkasti, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Poliisiammattikorkeakoulu on yksi vaihtoehto. Hän pitää tärkeänä sitä, että opettajilta voi kysyä neuvoa myös tulevaisuuden suunnitelmiin.
”Voin mennä vaikka jokaiselta opettajalta kysymään, mitä minun kannattaisi tehdä.”
Opiskelijat vaikuttavat arkeen
Opiskelijakunnan hallituksessa Aaro ja Iita pääsevät vaikuttamaan myös siihen, millaista lukioarki on. Hallitus järjestää tapahtumia ja tuo opiskelijoiden ajatuksia esiin. Nuoret ovat voineet vaikuttaa myös lukion tiloihin. Yksi konkreettinen esimerkki ovat viherseinät, joita lukioon on saatu opiskelijakunnan aktiivisuuden ansiosta. Opiskelijat ovat tuoneet esiin muita ajatuksia siitä, miten tiloja voisi kehittää.
Maunulan yhteiskoulun rakennus on 1950-luvulta, mutta koulun historia on paljon vanhempi. Vuonna 1913 Viipurissa perustettu koulu toimii nykyään yksityisenä lukiona, joka huolehtii myös itse koulurakennuksen ylläpidosta. Samassa rakennuksessa opiskelee paljon peruskoululaisia, mutta lukion tiloja on keskitetty enemmän omalle alueelleen. Se on tuonut arkeen rauhaa ja vapautta.
”Nyt luokan ovea voi välillä pitää auki, kun portaikossa ei ole jatkuvasti kovaa meteliä”, Iita kertoo.
Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa opiskelu kulkee rinnakkain muun lukioelämän kanssa. Päiviin mahtuu oppitunteja ja opiskelua, mutta myös harrastuksia, tapahtumia ja aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeen.
