Silmätutkimuksessa pienellä löydöllä voi olla suuri merkitys. Joni Turunen on HUSin silmätautien erikoislääkäri, silmägenetiikan tutkimusryhmän johtaja ja dosentti. Hänen johtamassaan tutkimusryhmässä on löydetty geenivirhe, joka aiheuttaa kivuliaita sarveiskalvotulehduksia. Tutkimuksen myötä selvisi, että sairaus on huomattavasti yleisempi kuin aiemmin on ajateltu.
”Tutkimuksen myötä tietoisuus tästä taudista on lisääntynyt ja hoitopolku muuttunut. Nyt käytössämme on geenitesti, jolla on ollut suora vaikutus potilaiden arkeen”, Turunen kertoo.
Silmäsäätiö jakoi viime vuonna noin 530 000 euroa silmälääketieteelliseen tutkimukseen. Säätiö on toiminut 67 vuotta. Se on Suomen suurin silmälääketieteellistä tutkimusta avustava säätiö.
Säätiön hallituksen puheenjohtajan ja Tammisairaalan ylilääkärin Jukka Moilasen mukaan tutkimuksen tekeminen edellyttää riittäviä resursseja myös aikana, jolloin julkinen tutkimusrahoitus on tiukilla.
”Tutkimus, joka vie alaa eteenpäin, ei synny ilman, että siihen panostetaan myös taloudellisesti. Tarvitsemme ammattilaisia tekemään tutkimustyötä.”
Dosenttipolku paikkaa aukon väitöskirjan jälkeen
Säätiö haluaa vahvistaa tutkijan uraa myös väitöskirjan jälkeen. Syksyllä käynnistyvä dosenttipolku on suunnattu hiljattain väitelleille tutkijoille.
”Väitöskirjaan saa usein tukea, ja sen jälkeen tutkimusta rahoitetaan monesti vuosi kerrallaan. Väitöskirjan ja seuraavan uravaiheen väliin jää kuitenkin helposti aukko, jota dosenttipolulla halutaan nyt paikata”, Moilanen kertoo.
Väitöksen jälkeen tutkija tarvitsee vielä vuosia työhönsä ennen dosentuuria. Kliinisessä työssä tutkimusta tehdään usein potilastyön ohella ja rahoituksen hakeminen eri lähteistä vie aikaa.
”Jos edes muutama vuosi olisi jollakin tasolla turvatumpaa, tutkimusryhmän toimintaa olisi helpompi suunnitella. Vuosittainen rahoituksen hakeminen vie paljon aikaa”, Turunen sanoo.
Moilanen pitää tätä tärkeänä myös yliopistollisen opetuksen kannalta. Dosentuurin kautta tutkijalle avautuu mahdollisuus ohjata väitöskirjoja ja jatkaa akateemisella uralla.
”Ilman väitöskirjoja ei synny dosentteja eikä sitä kautta professoreja, jotka pystyvät viemään tutkimusta eteenpäin.”
Oppeja kansainvälisistä tutkimusryhmistä
Tutkijoita kannustetaan myös lähtemään ulkomaille. Silmäsäätiö on mukana viiden säätiön Tohtoritutkijapoolissa, joka tukee hiljattain väitelleiden silmälääketieteen tutkijoiden postdoc-jaksoja ulkomailla. Tavoitteena on saada kokemusta tutkimusryhmistä, joissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, ja tuoda opit myöhemmin Suomeen.
Lahjoitukset tutkimuksen perustana
Silmäsäätiön toiminta on alusta lähtien perustunut lahjoituksiin. Niiden avulla säätiö on pystynyt rakentamaan pitkäjänteisesti asemaansa silmälääketieteen tutkimuksen tukijana.
”Tutkimuksen tukeminen on myös tulevaisuuteen vaikuttamista. Kun tutkija saa mahdollisuuden jatkaa työtään, voi syntyä uusi tutkimustulos, uusi hoitotapa tai uusi tutkija, joka puolestaan kouluttaa seuraavia. Se on toimintamme ydin”, Silmäsäätiön asiamies Roy Siljamäki sanoo.
