Tyypin 2 diabetes ei aina tunnu miltään, vaikka elimistössä voi jo olla muutoksia, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautien sekä munuaissairauden riskiä. Asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiän mukaan huomio pitäisi kiinnittää verensokerin lisäksi kokonaisriskiin ja säännöllisiin tutkimuksiin.
Sairaus on yleistynyt nopeasti, ja moni sairastaa sitä tietämättään. Pimiän mukaan Suomessa arvioidaan olevan vähintään 100 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Lisäksi suurella joukolla on diabeteksen esiaste.
”Tyypin 2 diabeteksen varhainen tunnistaminen on tärkeää. Jos sairaus saadaan kiinni varhaisessa vaiheessa tai jopa esivaiheessa, voidaan pyrkiä remissioon eli taudin paranemiseen”, Pimiä sanoo.
Sairaus voi olla pitkään oireeton. Klassisia oireita ovat esimerkiksi jano, tihentynyt virtsaamistarve ja laihtuminen, mutta kaikille niitä ei tule. Yksi selitys kehitykselle löytyy muuttuneesta arjesta.
Istumme enemmän, liikumme vähemmän
Istumme enemmän töissä ja vapaa-ajalla. Myös arkinen liikkuminen on vähentynyt.
”Kun ihminen liikkuu, insuliiniresistenssi vähenee eli aineenvaihdunta toimii paremmin riippumatta siitä, mitä vaaka näyttää”, Pimiä kertoo.
Ruokailutottumukset ovat muuttuneet siinä missä arki muutenkin. Annoskoot ovat kasvaneet ja energiapitoista ruokaa on helposti saatavilla. Pimiä ei kuitenkaan halua jakaa ruokia sallittuihin ja kiellettyihin.
”Kaikilla on oikeus herkkuihin. Kyse on annoskoosta ja siitä, kuinka usein jotain syödään.”
Lisäsairauksien riski otettava vakavasti
Kun tyypin 2 diabetes on todettu, katse pitäisi siirtää mahdollisiin lisäsairauksiin ja niiden riskiin. Pimiän mukaan jokaiselta tyypin 2 diabetesta sairastavalta pitäisi arvioida, onko sairaus jo aiheuttanut muutoksia esimerkiksi silmissä, munuaisissa tai sydän- ja verisuonijärjestelmässä.
Munuaisten kohdalla seuranta on erityisen tärkeää. Munuaissairaus voi kehittyä ilman selviä oireita. Siksi munuaisten toimintaa arvioidaan verikokeella ja virtsanäytteellä. Virtsasta voidaan tutkia, erittyykö siihen tavallista enemmän valkuaista, mikä voi olla merkki alkavasta munuaisvauriosta.
”Jos ei katso, eihän sitä ole. Munuaisten seurannassa olisi Suomessa edelleen parannettavaa”, Pimiä toteaa.
Myös sydän- ja verisuonitautien riski kannattaa arvioida. Verensokeri on yksi seurattava arvo muiden joukossa. Kolesteroli, verenpaine, tupakointi, paino ja lähisuvussa esiintyneet sydän- ja aivoverenkiertotapahtumat kertovat kokonaisriskistä.
”Verensokeri on ihan samanlainen numero kuin kolesteroli tai verenpainemittaus. Sillä arvioidaan vain riskiä.”
Omaa riskiä voi arvioida myös kansansairauksien riskitestillä, joka löytyy Diabetesliiton verkkosivuilta. Testissä voi arvioida tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä muistisairauden riskiä. Jos tulos kertoo kohonneesta riskistä, asia kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa.
Ei kannata odottaa ensimmäistä oiretta
Maailman diabetespäivän yhteydessä Pimiä haluaisi nostaa esiin yhden yksinkertaisen ajatuksen. Omaan terveyteen ei tarvitse odottaa ensimmäistä oiretta tai vakavaa tapahtumaa.
”Diabeteksen kohdalla voimme tehdä valintoja riskin perusteella ennen kuin salama on osunut.”
Pimiä muistuttaa, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa olennaista on kokonaisuus. Elintavat, verensokeri, verenpaine, kolesteroli ja mahdolliset lisäsairaudet muodostavat kokonaisuuden, jota kannattaa säännöllisesti seurata.
Boehringer Ingelheim on edelläkävijä sydän-, munuais- ja aineenvaihduntasairauksien (kuten diabeteksen ja sydämen vajaatoiminnan) kokonaisvaltaisessa ennaltaehkäisyssä, varhaisessa diagnosoinnissa ja hoidossa. Yhteisenä tavoitteenamme on edistää kokonaisterveyttä ja parantaa elämänlaatua.
PC-FI-104318-META-11-2026
