Julkisivu, parvekkeet, ikkunat ja katto – niiden rapistuminen herättää huolta ja saa taloyhtiöiden hallitukset toimimaan. Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:n toimitusjohtaja Markus Treuthardt kehottaa laittamaan jäitä hattuun ja kartoittamaan tilanteeseen parhaan ratkaisun: ”Törmään toistuvasti heppoisin perustein tehtyihin hätiköityihin päätöksiin. Aina kannattaa tehdä kohdekohtainen kuntotutkimus, joka voi säästää pitkän pennin.”
Lähes 30 vuotta toiminut konsulttiyritys kohtaa usein tilanteita, joissa rakenteen laskennallinen elinkaari on tulossa tai tullut tiensä päähän, vaikka todellista käyttöikää olisi jäljellä vielä vuosia. Onkin tärkeää, että kuntotutkimuksen tekee asiantuntija, joka taitaa eri aikakausien rakenteet.
”Jos rakenteen uusiminen tulee kuitenkin eteen muutaman vuoden sisällä, pelkkä kunnostus ei välttämättä ole enää järkevää. Jos taas kunnostus on selkeästi perusteltua, on mahdollista siirtää uusimista tapauskohtaisesti jopa 10–20 vuotta.”
Oikeanlaisella huollolla ja kunnostamisella rakenteet voivat palvella pitkään. Päätöksissä pitäisi aina punnita rakennuksen arvoa ja investoinnin takaisinmaksuaikaa.
”Muistan kaupungilta telineissä olleita taloja 90-luvulta, joihin on tiettävästi tehty tuolloin mittavia julkisivujen uusimistöitä, ja jo nyt tai aikaisemmin 2000-luvulla rakennus on jälleen ollut uusimisen takia huputettuna. Silloin herää kysymys, miten näihin ratkaisuihin on päädytty ja kenen toimesta? Helpointa on aina tehdä päätös uusimisesta, siihen ei tarvitse ammattitaitoa”, Treuthardt alleviivaa.
Hän jatkaa: ”Rakennusten säännöllinen huoltaminen pitäisi olla itsestäänselvyys, eikä aina odottaa siihen asti, että ainoa vaihtoehto on vain uusiminen. Lisäksi tulisi ottaa jossain määrin oppia Keski- ja Etelä-Euroopasta ja hyväksyä tietynlainen ajanpatina ja rustiikki. Jos rakenteet näyttävät omaan silmään vielä ihan hyviltä tai uusimisehdotus perustuu pelkkään elinkaariarvioon, kannattaa pyytää toista näkemystä.”
Kunnostaminen on usein uusimista edullisempaa ja myös ympäristön kannalta järkevämpää.
”Toki on tilanteita, joissa uusiminen on välttämätöntä. Päätösten tulisi kuitenkin perustua kuntotutkimuksiin ja nimenomaan niiden tekijöiden riittävään kokemukseen ja ammattiylpeyteen, ei oletuksiin tai tietyn rakennusosan teoreettiseen elinkaareen”, Treuthardt toteaa ja jatkaa: ”Korjaamalla voi säästää jopa noin kaksi kolmasosaa kustannuksista. Ympäristön kannalta on järkevää pohtia, riittäisikö pienempi korjaus tai maalaus vai tarvitaanko tonneittain betonia ja rappauslaastia – hiilidioksidipäästöissä on valtava ero.”
