Hallitus tavoittelee ruokaviennin kaksinkertaistamista noin 4,5 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Ruokatieto Yhdistyksessä tavoitetta pidetään kunnianhimoisena, ja sen saavuttaminen vaatii johdonmukaista työtä sekä yrityksiltä että julkiselta sektorilta.
Suomella on kuitenkin hyvät lähtökohdat: raaka-aineet ja elintarvikkeet ovat huippulaadukkaita, ja ruokaketjussa on paljon osaamista niin tutkimuksessa, tuotekehityksessä kuin kestävyyden edistämisessä.
”Ruokaviennissä on selkeä kasvumahdollisuus. Kansainvälisiltä markkinoilta voidaan saada Suomeen lisäeuroja, joita koko kansantaloudessa tarvitaan”, sanoo Ruokatiedon ruokaviennin kasvujohtaja Marjukka Mattio.
Pienen, hintatietoisen kotimarkkinan varassa ruokajärjestelmämme mahdollisuudet uudistua ja ylläpitää vahvaa omavaraisuutta ovat rajalliset. Kansainvälisillä markkinoilla mahdollisuuksia on enemmän korkean lisäarvon tuotteille.
Suomesta viedään jo esimerkiksi maito- ja kauratuotteita, kalaa, lihaa ja erilaisia juomia. Kasvua voidaan hakea myös lisäarvoainesosista, ruokateknologiasta ja palveluista.
Yritykset tekevät vientikaupan, julkinen sektori luo edellytykset
Ruokatiedon johtamassa Ruokaviennin yrityslähtöisessä kasvualustassa yritysten kasvua edistetään yhdistämällä yritysten tarpeet sekä julkiset ja yksityiset palvelut ja päätöksenteko.
Yritykset tekevät vientikaupan ja investoinnit. Julkisen sektorin tehtävänä on luoda kasvua tukeva ja ennakoitava toimintaympäristö, sillä elintarviketeollisuuden investoinnit ovat suuria.
Valion 2,4 miljardin euron liikevaihdosta lähes 40 prosenttia syntyy kansainvälisestä liiketoiminnasta. Yhtiö hakee lisäkasvua maailmanmarkkinoilta suomalaiseen maidontuotantoon nojaten.
”Kansainvälinen kasvu ei synny itsestään, vaan se vaatii investointeja ja pitkäjänteisiä panostuksia. Ruoka-alan kasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä, julkiselta sektorilta pitkäjänteisiä vienninedistämispalveluja sekä sitoutumista yli hallituskausien.”
”Vienti tuo lisätuloja yrityksille ja koko ruokaketjulle, vahvistaa suomalaisen ruokajärjestelmän kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä kannustaa innovaatioihin, investointeihin ja osaamisen kehittämiseen. Siksi ruokavientiin panostaminen on samalla panostus Suomen kasvuun ja huoltovarmuuteen”, painottaa Valion Business Enabling Functions -johtaja Ismo Nikkola, joka toimii myös Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana.
Onnistumisten takaa löytyy yhteisiä nimittäjiä
Ruokatiedon Mikaela Sohlberg koordinoi ruokaviennin vertaisyhteisö -pilottia. Kasvuryhmän toteuttamassa vertaisyhteisössä 18 kansainvälisen kaupan edelläkävijää sparraa toisiaan ja rakentaa kasvua uudenlaisessa yhteistyössä.
Yhteisön keskeinen havainto on, että kansainvälistymiseen ei ole yhtä oikeaa polkua. Onnistumisten takaa löytyy kuitenkin yhteisiä nimittäjiä.
Vertaisyhteisön yritykset ovat yhdessä asettaneet tavoitteekseen luoda yli puolet hallituksen asettamasta ruokaviennin kasvutavoitteesta. Sohlbergin mukaan kasvu edellyttää yrityksiltä liiketoiminnan uudelleenajattelua ja lisäarvon tuottamista asiakkailleen.
”Asiakkaalle luotu lisäarvo rakentaa kannattavaa kasvua ja taloudellista pohjaa ruokajärjestelmämme kestävyydelle ja uudistumiselle. Viennin arvoa ei pidä mitata vain sillä mitä myydään, vaan sillä mitä jää Suomeen.”
”Kun jokaisesta maitolitrasta ja viljakilosta jalostetaan Suomessa enemmän arvoa, syntyy työpaikkoja ja talouskasvua, joka perustuu vaikeasti kopioitavaan osaamiseen ja vahvoihin asiakassuhteisiin. Onnistuminen edellyttää, että yritysten ja julkisen sektorin tekemisen suunta on yhteinen ja katse riittävän pitkällä”, Sohlberg sanoo.
