Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Silti yksi ongelma on pysynyt sitkeästi samana. Rakennuksen todellisesta kosteustilanteesta ei ole aina ollut mahdollista saada täyttä varmuutta. SafeDrying Oy:n toimitusjohtaja Esa Tommola on nähnyt ilmiön läheltä vuosien ajan. Moni taloyhtiö tai kiinteistön omistaja havahtuu tilanteeseen vasta silloin, kun rakenteista löytyy kosteutta. Yllätys on usein aito.
”Ihmiset ovat saattaneet asua rakennuksessa vuosikymmeniä ilman mitään näkyviä merkkejä. Sitten kuntotutkimuksessa selviää, että rakenteissa on ollut kosteutta pitkään”, Tommola kertoo.
Myös yrityksen asiakkuuspäällikkö Miika Valli kohtaa saman ilmiön työssään.
”Kun aiemmassa työpaikassani tein lähes kymmenen vuotta kuntotutkimuksia ja kuntotarkastuksia, niin olen huomannut, että asiakkaille kosteusongelmat tulevat lähes aina yllätyksenä, nyt on ollut erityisen hienoa, että pystyn tarjoamaan ongelmaan SafeDryingin kautta kustannustehokkaan ratkaisun”, Valli sanoo.
Juuri tällaisiin haasteisiin SafeDrying on kehittänyt ratkaisunsa. Yritys ei lähtenyt kehittämään uutta versiota vanhoista kuivausmenetelmistä, vaan kokonaan uudenlaista tapaa ratkaista ongelma. Kun rakennusalalla on perinteisesti keskitytty kosteusvaurion korjaamiseen, SafeDrying Oy:n ajattelussa lähtökohta on toinen. Rakenteet pitää saada kuivaksi ja sen jälkeen pitää pystyä todentamaan, että se myös pysyy kuivana.
”Kyseessä on korjaustapa, jollaista ei ole aiemmin ollut. Ja valitettavasti kaikki ammattilaisetkaan eivät vielä tunne korjaustapaa”, SafeDrying Oy:n suunnittelujohtaja Pasi Lehtimäki kertoo.
Rakennusten yleisimpiä kosteusongelmia aiheuttaa kapillaarinen kosteuden nousu eli maaperästä rakenteisiin nouseva kosteus. Uusissa rakennuksissa ongelma osataan huomioida jo suunnitteluvaiheessa, mutta suuri osa suomalaisesta rakennuskannasta on rakennettu aikana, jolloin ilmiötä ei tunnettu samalla tavalla kuin nykyään. Kun rakennus vanhenee, kosteus alkaa nousta rakenteisiin hitaasti. Muutos on usein niin hidas, ettei sitä huomata. Tommolan mukaan juuri tämä on yksi syy siihen, miksi kosteusongelmat jäävät helposti piiloon.
”Ei ole olemassa yhtä hajua tai yhtä merkkiä, jonka perusteella tavallinen asukas voisi varmasti tunnistaa ongelman. Siksi moni yllättyy, kun kosteutta löytyy.”
Perinteiset ratkaisut eivät aina ulotu ongelman juurisyyhyn. Esimerkiksi salaojat voivat vähentää kosteutta rakennuksen ympäriltä, mutta ne eivät välttämättä poista perustusten alta nousevaa kosteutta. SafeDrying Oy:n järjestelmä toimii eri tavalla. Se kuivattaa rakenteita sisäpuolelta ja katkaisee kosteuden etenemisen hallitun ilmankierron avulla ja todentaa kuivumisen sekä kuivana pysymisen rakenteiden etävalvonnalla. Järjestelmä voidaan asentaa kohteisiin ilman laajoja purkutöitä. Tyypillisimmin kuivatuskanavisto asennetaan seinän ja lattian rajaan, jalkalistakuivatuksena. Ratkaisun tarkoituksena on poistaa kosteutta hallitusti ja pitää rakenteet kuivina myös tulevaisuudessa. Mittausanturit seuraavat olosuhteita jatkuvasti ja välittävät tiedot etäseurantaan.
Taloyhtiöille tämä tarkoittaa uudenlaista läpinäkyvyyttä. Rakenteiden kuivumista ei tarvitse arvioida oletusten perusteella, vaan sitä voidaan seurata mitattavan tiedon avulla. Kun aiemmin jouduttiin luottamaan yksittäiseen mittaukseen tai arvioon, nyt rakenteiden tilaa voidaan seurata jatkuvasti. Kuivuminen voidaan todentaa datalla. Rakenteiden kuivana pysymistä voidaan tarkastella myös vuosien kuluttua. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi silloin, kun asunto vaihtaa omistajaa tai taloyhtiö suunnittelee korjauksia. Teknologia tuo hyötyjä myös rakennuksen käyttäjille. SafeDrying Oy:n järjestelmä toimii hallitusti alipaineistettuna, jolloin rakenteissa mahdollisesti olevat epäpuhtaudet poistuvat kuivatuskanaviston kautta ulos rakennuksesta.
Yrityksen kohteisiin kuuluu niin Suomenlinnan kaltaisia historiallisia kohteita, kuntien kiinteistökantaa, hotelleja kuin suuria taloyhtiöitäkin. Erityisen paljon kuivanapitoratkaisuja on käytössä rakennuksissa, joissa ongelmat liittyvät kellareihin, alapohjiin tai maaperästä nousevaan kosteuteen.
”Kyse on siitä, että ensimmäistä kertaa kosteudenhallinnassa voidaan siirtyä oletuksista varmuuteen. Rakennus voidaan saada kuivaksi. Vielä tärkeämpää on se, että voidaan myös todentaa sen olevan kuiva”, Tommola toteaa.
