Vesistöt ja vanhat metsät ovat nousseet Tampereen selvityksissä erityisen tärkeiksi virkistyspaikoiksi. Ne ovat ympäristöjä, joihin ihmiset hakeutuvat rauhoittumaan, ulkoilemaan ja viettämään aikaa.
”Mitä miellyttävämpi luonto on ihmiselle, sitä enemmän sillä voi olla myös hyvinvointivaikutuksia. Se voi lievittää stressiä ja tukea sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia”, sanoo kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen.
Luonnon virkistyshyöty 149 miljoonaa euroa
Tampere on ollut kehittämässä ekosysteemitilinpitoa, jonka avulla voidaan seurata luontotyyppien määrässä ja tilassa tapahtuvia muutoksia sekä arvioida luonnon tuottamia hyötyjä asukkaille. Esimerkiksi luonnon virkistyshyödyn taloudelliseksi arvoksi on Tampereella arvioitu 149 miljoonaa euroa vuodessa.
Emmi Niemisen mukaan tavoitteena on tehdä näkyväksi luonnon merkitys osana ihmisten hyvinvointia ja kestävää kaupunkia.
”Luonnolla on myös itseisarvo. Se on arvokasta, vaikka emme koskaan kävisi tietyllä alueella tai käyttäisi sitä millään tavalla”, Nieminen sanoo.
Vanhoja metsiä lähellä keskustaa
Luonnon merkitys näkyy myös kaupungin vastikään hyväksymässä luonnonsuojelualueohjelmassa. Sen tavoitteena on turvata arvokkaita luontokohteita ja vahvistaa viherverkostoa, joka säilyttää luonnon monimuotoisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristösuunnittelija Eeva Punju muistuttaa, että luonnonsuojelu on ennen kaikkea tulevaisuustyötä.
Yksi ohjelman näkyvimmistä kokonaisuuksista on Kauppi-Niihaman laaja metsäalue lähellä keskustaa. Se on poikkeuksellinen sekä kokonsa että luontoarvojensa vuoksi. Alueelta löytyy muun muassa vanhoja metsiä, lehtoja, suoalueita, kallioita ja rakentamattomia rantoja. Vanhojen metsien suojelu on ohjelmassa erityisessä roolissa. Ne tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille, mutta niillä on myös suuri merkitys ihmisille.
”Näissä vanhoissa havumetsissä voi havaita esimerkiksi töyhtötiaisen”, Punju kertoo.
Luonnonsuojelualueohjelman tavoite on turvata arvokkaita luontokohteita ja vahvistaa viherverkostoa eri puolilla kaupunkia. Samalla luodaan edellytyksiä sille, että monipuolinen luonto säilyy osana tamperelaisten arkea myös tulevaisuudessa.
”Toivon, että luonto ei olisi jotain erityistä, mitä koetaan vain silloin tällöin, vaan se olisi jatkuvasti osa ihmisten elämää.”
Luonnosta rauhaa kouluun
Luontosuhdetta vahvistetaan Tampereella käytännössä päiväkotien ja koulujen arjessa. Projektipäällikkö Roosa Ritolan mukaan luonto tarjoaa oppimisympäristön, jossa moni lapsi löytää uudenlaista keskittymistä ja rauhaa.
”Luokkatilan häly on eri asia kuin luonnossa tapahtuva vilkas tutkiminen. Luonnosta voi löytää oppimisen rauhaa.” Vapaaehtoiset luontolähettiläät tukevat päiväkoteja ja kouluja luontotoiminnassa ja auttavat lapsia löytämään myönteisiä luontokokemuksia lähiluonnosta.
Luonnonsuojelun tavoitteena Tampereella on varmistaa, että arvokkaat luontokohteet säilyvät myös tuleville sukupolville.
”Kyse on siitä, mitä luonnosta haluamme jättää jälkeemme”, Punju toteaa.
