Haluamme muuttaa tapaa ajatella, miten kala päätyy lautaselle. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitsemme koko ketjun mätimunasta haarukkaan”, Finnforel Oy:n teknologiajohtaja Tommi Mäkinen sanoo.
Finnforelin ketju alkaa Hollolasta, jossa sijaitsee vasta käyttöönotettu kirjolohien genetiikka- ja poikaslaitos. Varkauden gigafactoryssä pikkukalat kasvavat myyntikokoonsa syöden Finnforelin osaomistaman Fennoaquan kalarehua.
”Varkauden laitoksen laajennuksen myötä tuotantomme kolminkertaistuu miljoonasta kilosta kolmeen miljoonaan.”
Moderni kiertovesikasvatuslaitos vähentää kalankasvatuksesta johtuvien ravinnetaakkojen päätymistä luonnonvesistöihin ja virittää kiertotalouden huippuunsa.
Samalla Finnforel tuo kirjolohen tuoreena suomalaisten lautasille: Kala on tunnissa nostosta paketissa ja seuraavana päivänä jo kaupassa.
Uusinta teknologiaa
Kiertovesikasvatuslaitos on monisyinen kokonaisuus: on tunnettava biologia, teknologia ja liiketalous.
”Olemme kehittäneet mm. oman konenäköohjelman, joka seuraa kalan kasvua, keskipainoa ja käyttäytymistä. Paljon on myös automatisoitu, kuten ruokinta ja valaistus.”
Veden lämpötila on optimoitu, jotta kirjolohi kasvaa ja vettä puhdistavat herkät biofiltterit toimivat.
Finnforel on jo minimoinut kuluttajien puolesta ruokahävikin. Kirjolohi myydään annoskokoisina fileinä Saimaan Tuore -tuotemerkillä, muista osista syntyy mm. kalapullia ja kalalientä. Kalan liete palaa biokaasulaitoksella energiaksi, ja poistovedestä kerätään lannoitevalmistajille fosforia ja typpeä.
Uuttakin kehitetään. Luken kanssa on käynnissä kalanjalostusohjelma ja Syke tutkii, mikä levälaji kasvaisi poistovesissä ja olisi helppo kerättävä.
Finnforel aikoo jatkaa muutosta ja rakentaa modernin kiertovesikasvatuslaitoksen Kaipolaan, Iso-Britanniaan ja Persianlahdelle.
Yhtiön suurimmat omistajat ovat Ahlström lnvest, Heinon Tukku, Suomen Teollisuussijoitus (Tesi), Aii Corporation ja Ajanta Innovations. Jokaisella rahoituskierroksella mukaan on tullut uusia kansainvälisiä sijoittajia.
