Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelee noin 12 500 henkeä. Alueella sijaitsevat Suomen suurin lääkärikouluttaja Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pelastusopisto, lisäksi siellä koulutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia opisto- ja ammattikorkeakoulutasoilla.
Hyvinvointialuemalliin siirtyminen tarkoitti alueelle 19 organisaation yhdistymistä. Osaamisen kehittämisen kannalta käynnissä on nyt nykytilan kartoitus.
”Olemme kehittämässä koulutuksen ekosysteemiä, jonka toimintatavat ovat näyttöön perustuvia, vaikuttavia, huomioivat kansalliset ja kansainväliset suositukset sekä tulevaisuuden tarpeet”, kertoo koulutusjohtaja Minna Taam-Ukkonen.
Koulutustoimintatapoja yhdenmukaistamalla voidaan varmistaa, että moniammatillisen henkilöstön osaaminen on oikealla tasolla ja se pystyy tuottamaan mahdollisimman asiakasturvallisia, laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä palveluja.
”Lisäksi jatkuvaan oppimiseen panostaminen, ammatillisen kehityksen tukeminen ja esimerkiksi uramallit ovat tutkitusti merkittävä henkilöstön veto- ja pitovoimaa parantava tekijä”, Taam-Ukkonen toteaa.
Toimivia malleja ja riittävää arvostusta
Pohjois-Savossa liikkeelle lähdetään hyvästä tilanteesta, koska monissa organisaatioista on jo käytössä toimintatapoja, joita voidaan jatkossa levittää koko hyvinvointialueelle. Entuudestaan toimivaa on myös yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa.
”Yksi tärkeä tavoite opiskelijaprosessien kehittämisessä on monialaisuuden varmistaminen, josta sosiaali- ja terveysministeriökin on antanut suosituksensa”, Taam-Ukkonen kertoo.
Hän näkee myös, että käytännön toimenpiteiden lisäksi tärkeää on kehittää jatkuvan oppimisen arvostusta ja varmistaa sille riittävät resurssit.
”Kaikilla tasoilla tulee ymmärtää tavoitteellisen ammatillisen kehittymisen arvo ja esimerkiksi johtamisessa tärkeä metataito on nyt asenne jatkuvaan oppimiseen”, hän kiteyttää.
